Olipa kerran haamu

Olipa kerran haamu
Se nukahti joka aamu
Alkoi kovaa kuorsata
Levottomuutta luotsata

Jokunen herkkähipiä
Pian jo oli kipiä
Illalla haamu heräsi
Voimansa taas keräsi

Alkoi tehdä jekkujansa
Melkoisia metkujansa
Kirsi sitä silitti
Tuntojansa tilitti

Haamu siitä ihastui
Tuskin koskaan vihastui
Ymmärsivät toisiaan
Haamu ja Kirsi toisinaan

Joskus haamu peuhasi
Kirsi sitä seurasi
Haamu aina väsähti
Ennen kuin Kirsin päreet kärähti

Räntä

Räntä taivaalta tupsahti ❅
Rumasti raitille rupsahti ❅
Kevään yritti vesittää ❅
Kylmän kautensa kehittää ❅

Mene, räntä, menojasi ❅
Kadu näitä tekojasi ❅
Älä enää tuppaa tänne ❅
Kun et ole ystävämme

❅ Noidu tätä lorua kymmenen kertaa
❅ Ja kevät on vailla vertaa

Kevät lähti luistelemaan

Kevät lähti luistelemaan
Järven jäälle huitelemaan
Avantoon se upposi
Hetken siinä uhosi
Sitten jään se tuhosi
Lumet sohjot sulatteli
Pinnalle se pulahteli

Jää jo jouti sulamaan
Joki toki tulvimaan
Kevät ryhtyi raatamaan
Lumiukot kaatamaan
Hallaöitä häätämään
Kevätsäätä säätämään

Luopunut ei unelmistaan
Keväisistä tunnelmistaan
Kevät lähti vespailemaan
Vespallansa vehtailemaan
Kadulle kaahailemaan
Maantielle mahtailemaan

(Jatkuu myöhemmin. Miten? Anna vihje Facebookissa.)

Kevät nousi sängystä

Kenen kumman käskystä
Kevät nousi sängystä?
Hetken vain se vetkutteli
Konstejansa ketkutteli
Ulos riensi juoksujalkaa
Lämpöaalto kenties alkaa?

Nyt se merta mairittelee
Järvillekin jaarittelee
Aurinkoa avittaa
Fasaaneja fanittaa
Uhoilee se järven jäätä
Kosiskelee hyvää säätä

Joet se tunkee tulvimaan
Maat ja mannut kastamaan
Linnut laittaa laulamaan
Sinut tahtoo nauramaan
Ole sille oikein kiltti
Jottei seuraksesi joudu filtti

Kevät on nukkumassa

Kevät on nukkumassa
Peiton alla kukkumassa
Hitaasti se kääntyilee
Lakanoillaan vääntyilee

Kuka talven selättäisi
Kevään meille herättäisi
Käden sille ojentaisi
Sängystä sen komentaisi?