Näytetään tekstit, joissa on tunniste suru. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suru. Näytä kaikki tekstit

2.9.2016

Lepää, rakas isäkulta

Keskimmäinen veljeksistä, Jussin ja Elvin lapsosista
Pitkän eli elämänsä, elon hyvän elää ehti
Syntyi ja kuoli elokuussa Turun kauniissa kaupungissa
Tänään lepoon laskettihin, ikiuneen saatettihin
Läheistensä läsnä ollen, jäähyväiset jättäessä

Kotonansa Tarvasjoella, Juvankosken kohinoissa
Sähkölaitoksen sähinöissä, vietti Lauri lapsuutensa
Erkki ja Antti veljinänsä, kolmen pojan katrahassa
Meren rannalle Karunaan perhe muutti asumaan
Lauri oli viidentoista, iässä parhaan nuoruutensa

Hyvä oli taksikuski, kuorma-auto hyvin kulki
Osuuskassassa Karunassa pian homma oli hallinnassa
Muuallakin kävi tuuraamassa, sittemmin myös Marttilassa
Karunassa Anjaan tutustui, ihastui ja rakastui
Nuoret menivät naimisiin ja muuttivat uusiin maisemiin

Miss' laaja aukee Pohjanmaa, saivat kyyhkyläiset asustaa
Isojoella töitä tehtiin Osuuskassan töiden tahtiin
Lapsia syntyi heille kaksi, joista minä nuoremmaksi
Heikki asettui Tukholmaan, Matti pääkaupunkiin kotimaan
Myös lastenlapsia heille suotiin: Markus ja Minna maailmaan tuotiin

Hän lelut meille rakensi, monet vehkeet asensi
Ohjasi ja opasti, auttavan käden ojensi
Huumori ja puhelahjat oli hällä tosi vahvat

Mökin rakensi Kristiinaan, rannalle kauniin Pohjanmaan
Se Jerusalem on nimeltään ja osa Lauria itseään
Se on muistona isästä rakkaasta, papasta ja farfarista armaasta
Sai papan kanssa kalastaa, ja katsoa, kun pappa sukeltaa

Turkuun muutti asumaan, eläkkeestä nauttimaan
Kesäisin palasi Kristiinaan, mökin rantoja hoitamaan

Elon talvi tullessansa tarkoin teki tehtävänsä
Saattohoidon saapuessa lepoon laski lapsosensa
Pitkään ikään ehtineen, elonvireen jo sammuneen

Aina yhtä ihanana elät, isä, mielessämme
Suloisena sydämeltä, rakkaanamme, isänämme
Pappanamme, kaikkenamme
Nyt lepää, rakas isäkulta, nuku rauhan ikiunta

21.5.2016

Päivä kyynelten

Taas on päivä kyynelten
Monien suurten kyynelten
Ystävä lepoon saatetaan
Kukkaset arkulle lasketaan

Oli paljon hyviä hetkiä meillä
Elämän kaarevilla teillä
Sinut saatamme voimalla muistojen monien
Kauniiden ja meidän omien

10.6.2015

Sä elit onnen ytimessä

Taivaalta hyppäävät huimapäiset
Uljaat urhot ja rohkeat naiset
Sinäkin lentelit linnun lailla
Ilmattaren ihmemailla
Haukkana taivaan kannen alla
Taivaan jumalten kultamailla

Ohjasit, opastit oppilaita
Taivaan tulevia taitureita
Lentotaidot taitaaksensa
Ilon irti ottaaksensa
Hyvän mielen malliksensa
Sinultapa saadaksensa

Kerhon teit sä kodiksesi
Hyppypaikan omaksesi
Sait ystäviä sä ylenmäärin
Vahvat siteet sydämessä
Syvällä sun sisimmässä
Sä elit onnen ytimessä

Monta maata matkustelit
Kauas kaiketi kuljeskelit
Lentelit ja liihottelit
Vaikuttaen ja valloittaen
Yhteisöjä yhdistäen
Rivejämme ryhdistäen

Hyppyvuosia kaksitoista
Suloista ja suurenmoista
Iloista ja ihmeellistä
Täysillä elit eittämättä
Iloasi peittämättä
Unelmiasi hukkaan heittämättä

Sait rakastua ja rakastaa
Onnen ovesta astahtaa
Olla ihminen ihmiselle
Läheinen sun läheiselle
Ystävä sun ystävälle
Niin rakas koko yhteisölle

Mitä rakastit, sitä teit
Mitä rakastit, se sinut vei
Oli elämäsi onnellinen
Elo ylen ihmeellinen
Parhaan jätkän näköinen
Jannumaisen oloinen

7.6.2015

Jannu

Rakas Jannu
Ei sinun pitänyt vielä lähteä
Niin varhain lentää kohti kaukaista tähteä
Jossa olet nyt elävä muisto mielessämme
Kalvava kipu rinnassamme
Kuivumaton kyynel kasvoillamme
Vaikka myös hymy meidän huulillamme
Ilon pilke silmissämme
Rikas osa elämäämme

Ei sinun pitänyt lähteä niin äkisti
Niin kovasti ja rajusti
Niin monta kertaa vielä
Sinun piti olla kerholla vastassa
Fiilikset meille antamassa
Niin monta kertaa
Sinun piti vielä hypätä
Ja niin paljon siitä tykätä

Kiitos kaikesta, mitä olit
Kiitos kaikesta, mitä sanoit
Kiitos kaikesta, minkä teit
Nyt lohkareen sydäntämme mukanasi veit
Ei perintösi, Jannu, koskaan kuole
Ei muistosi meissä ikinä lakkaa
Olit kerhon kirkkain tähti
Joka liian varhain meiltä lähti

Omaisille toivon lohdutusta
Kun elämä on sysimusta
Lähimmäisten sydämet
Ovat teille avoimet
Kanssanne kulkevat
Teidät syliinsä sulkevat

20.4.2014

Sininen taivas, musta kuolema

Ei teidän pitänyt vielä mennä
Ei lähteä niin äkkiä
Niin monta kertaa
Teidän piti vielä hypätä
Katsella yhdessä taivaalle
Suru on sisällämme
Omaisille toivon lohdutusta
Kun elämä on sysimusta
Lähimmäisten sydämet
Ovat teille avoimet
Kanssanne kulkevat
Teidät syliinsä sulkevat

6.3.2014

Hilkka-täti

Vanhin Kallen tyttäristä, neljäs Elsan lapsosista
Enkeli jo eläissänsä, pitkän eli elämänsä
Syntyi kevään koittaessa, kuoli talven taittuessa
Tänään lepoon laskettihin, ikiuneen saatettihin
Läheistensä länsä ollen, jäähyväiset jättäessä

Keväisellä Kannaksella, siellä Koti-Karjalassa
Elo alkoi lapsosella, Pikku-Hilkka Unelmalla
Uudenkirkon Hännilässä, suvun kotikankahilla
Muuttolinnun saapuessa, palaamaan jo pyrkiessä

Kesän riemut, merituulet, rantahiekat, leikit, laulut
Tulla saivat osaksensa Hilkan elon raitehilla
Iloa ja elon juhlaa, myös sodan kauhun kokemista
Pakomatkoilla evakossa, iässä parhaan nuoruutensa

Kansanopistossa Kanneljärven, Vihdin valkeilla vainioilla
Esko Pajuun tutustui, ihastui ja rakastui
Esko jatkosodan rintamalta rakkauskirjeet kirjoitteli
Kuoret kauniit koristeli

Toista kertaa paetessansa, Karjalasta karatessansa
Sanoi "tahdon" Pertunmaalla, kun sulhanen lomaili rintamalta
Sodan jälkeen äitiys koitti, lasten rakkaus murheet voitti
Pienet lapset karjalaiset, Pirkko ja Esa, turkulaiset

Saloon perhe karjalainen, Uudenkirkon siirtolainen
Asettuipi asumahan, leivän pöytään pannaksensa
Lapset koulut käydäksensä, kodin turvan saadaksensa

Monet toimet tekemässä, yhdistysten ympyröissä
Hilkka kävi hoitamassa, osuutensa antamassa
Korren kekoon kantamassa

Tädin luona käydä saimme, lustia me sieltä haimme
Kiva oli kuunnella, kun täti alkoi haastella
Piirakoita mukavasti pöytään saatiin iso lasti
Tunnelma niin karjalainen, parhaan sortin suomalainen

Sitten syksyn synketessä kauhu kolkutti ovehen
Suru saavutti sydämen, murhe mielen musersi
Ennen Hilkka-äidin määränpäätä jo lapset lepoon laskettihin
Puoliso väistyi väsyneenä, elon pitkän eläneenä

Elon talvi tullessansa tarkoin teki tehtävänsä
Saattohoidon saapuessa lepoon laski lapsosensa
Pitkään ikään ehtineen, elonvireen jo sammuneen

Aina yhtä lempeänä Sinut muistamme mielessämme
Suloisena sydämeltä, siskonamme, tätinämme
Sukulaisena, ystävänä, ihanana ihmisenä

Lepää, rakas tätikulta, nuku rauhan ikiunta
Kun katselen taivaan tähtiä, muistelen Hilkka-tätiä

22.5.2011

Muistolauseita


Olet tähtenä taivaalla
Kirkkaana muistona mielessämme

On muistosi hyvistä hetkistä tehty
Se kirkkaana loistaa, ei koskaan se ehdy

Sä pääsit rauhaan syvään
Lepoon lämpimään ja hyvään

Sä nukut rauhan unta
On lämmin eikä sada lunta

On rauhasi syvä ja rikkomaton
Vain ikuisuus on kuolematon

20.1.2011

Surulliselle ystävälle


Toivon oloosi helpotusta
Aamuusi armahdusta
Iltapäivää ihmeellistä
Iltaa ilman itkemistä
Yötäkin ylen ylellistä

15.1.2011

Otan osaa suruusi


Suuren surusi keskellä
Murheen murtamalla hetkellä
Toivon Sinulle lohdutusta
Voimaa sekä luottamusta
Äitisi pääsi rauhaan syvään
Lepoon lämpimään ja hyvään

25.12.2010

Jouluyön kaipaus

Joulu on aikaa kaipauksen
Pois menneen läheisen
Jota ei ole enää
Joka ei saanut elää

Kaipaus on suruista syvin
Sen ymmärrän hyvin
Mekin aattona haudoilla kävimme
Kynttilät sinne jätimme

Mutta myös häntä kaipaan
Jota en ehkä tunne lainkaan
Joka ei ole vielä elämääni tullut
On jouluyö

11.12.2010

Tämä päivä on kyynelten

Tämä päivä on kyynelten
Monien suurten kyynelten
Ystävä lepoon saatetaan
Ruusut arkulle lasketaan

This is a day of tears
Big abundant tears
Saying goodbye to a friend
Laying him to rest without an end

4.11.2010

Ei Sinun pitänyt vielä mennä

Ei Sinun pitänyt vielä mennä
Eikä lähteä pois
Niin monta kertaa vielä
Meidän piti istua pöytään
Teillä, meillä ja heillä
Tehdä ruokaa vuorotellen

Meidän piti vielä jutella ja väitellä
Ja olla joskus hiljaa
Ratkoa yhdessä ongelmia
Meidän piti vielä nauraa
Lukea ja kuunnella runoja
Sinun ja minun

Meidän piti olla vielä yhdessä koolla
Kaikkien
Koko perheen
Sinä olit osa perhettämme
Sitä rakasta ja eriskummallista
Nyt Sinä olet poissa

Olet tuulena taivaalla
Pisaroina vesisateessa
Muistona kuvissamme
Muistona mielessämme
Suruna sydämessämme
Ei Sinun pitänyt lähteä niin äkkiä

3.11.2010

Ystävä


Ystävä on sellainen
Jota kaipaa
Kun häntä ei enää ole

25.9.2010

Rakas Helmer

Kotisi oli Porkkalassa
Luonnossa kaikkein kauneimmassa
Olit ystävä sä kotimaan
Suojelija isänmaan

Isojoelle muutit myöhemmin
Mitäpä tapahtui sittemmin?
Sait vaimon rakkaan ihanimman
Tyttären kaikkein suloisimman

Kankaanpäähän päädyitte asumaan
Elämäänne jatkamaan
Tyttärenpoikasi istui polvellasi
Kuunteli hauskoja laulujasi

Huumori sykki ukin lauluissa
Hauska ote oli ukin jutuissa
Gedenskit ja maitolaulut
Niistä syntyi hyvät naurut

Olit ystävä luonnon, metsien
Joista puhuit pohtien
Rohkeasti kantaa otit
Kun asioita paljon pohdit

Sinua nyt muistelemme
Juttujasi toistelemme
Itse nukut rauhan unta
On lämmin eikä sada lunta

Appiukkoa muistaen

Muisto sydämesi hyvän ja lempeän
Suo meille lohdun kestävän
On rauhasi syvä ja rikkomaton
Vain ikuisuus on kuolematon

Rakasta appiukkoa muistaen

22.11.2008

Äidin kaipaus

Niin paljon sua rakastin
Kun elämään sua kasvatin
Sä elät aina muistoissani
Sua kaipaan, rakas, kalleimpani

4.11.2008

Pirkolle

Emme Sinusta luopuneet ois
Kun hiljaa Sä nukuit pois
Vaikka loppui elosi aika
Sä muistoissamme elät aina

Meille paljon Sä iloa toit
Ja hyvää mieltä loit
Sua muistamme aina kaivaten
Ja yhä Sinua rakastaen

23.9.2008

Osanotto Kauhajoelle

Osanotto lapsuuteni naapuripitäjään
Ihmisten suruun ja hätään
Osanotto jokaiselle
Tuskan ja surun kokeneelle
Toivon teille lohdutusta
Kun elämä on sysimusta
Lähimmäisten sydämet
Ovat teille avoimet
Kanssanne kulkevat
Teidät syliinsä sulkevat

9.11.2007

Toivon lohdutusta

Keskiviikon kauhun hetket
Päätti monet elon retket
Suru on nyt valtava
Ja tuska kamala
Monen mieltä kalvava

Tässä sanoja tapailen
Joilla sydämestäni ilmaisen
Osanoton omaisille
Surun kanssa eläville
Tuskan, kauhun kokeneille

Teille toivon lohdutusta
Kun elämä on synkkä, musta
Lähimmäisten sydämet
Ovat teille avoimet
Kanssanne kulkevat
Teidät syliinsä sulkevat

8.11.2007

Hyvä keskustella

Aamu toi tipan silmään
Vaikkei tuota vieläkään käsitä millään
Mua alkoi kovin herkistää
Kun tutkin eilistä
Päivän peilistä

Töissä siitä juteltiin
Nuorten kanssa puheltiin
Oli hyvä keskustella
Että mitä ajatella

Jos sydäntään vois avartaa
Ja muita osais rakastaa
Jos muille voisi tilaa antaa
Voisiko se meitä kantaa?

Miten voisi läsnä olla
Jos ei osaa keskustella?
Ei pelko saisi meitä estää
Jakamasta mitä toinen kestää

Toivon sitä huomista
Ettei aina tuomita
Että voitais huomata
Ja toisiamme suojata