Jopa hiuksia stailattiin
Mutta palataanpa alkuun
Ja otetaan pikkujoulut haltuun
Narikkajono oli taidetta
Siksakkia ilman kaidetta
Ritvaa ja Teemua salissa käteltiin
Ja boolit kourassa pöytiin käveltiin
Aluksi rehtori tunnelmaa tehosti
Yksivuotiaan taapertajan taivalta selosti
Siitä se juhla käyntiin lähti
Paljon me illan mittaan kuultiin ja nähtiin
Taikuri lavalla kaljaa kittasi
Korttipakan määrää monesti mittasi
Ilmapalloja hän puhalsi ja niisti
Kukahan ne kortit sieltä lavalta siisti?
Myöhemmin taikuri narulla leikki
Se naru oli kumma, jotenkin feikki
Välillä yksi ja välillä kaksi
Vuorotellen ehjä ja katki
Miten se tapahtui, en kyllä tajua
Miten se meitä narutti, ei yhtään hajua
Mutta hyvältä ne lenkit ja silmukat näytti
Taiten hän käsiä ja sormia käytti
Pöydässä oli uskomattomia herkkuja
Kiitokseksi lähetin keittiöön terkkuja
Ei niitä ruokia voi edes kuvata
Eikä niin hyvää ehkä toiste luvata
Pola Ivanka
Pikkuisen vankka
Leidit lauloi lavalle
Jutut lipsahti navan alle
Marionin ässä suussa sähisi
Kun Ivanka Tipitiitä kiivaasti kähisi
Sitä en muista mitä hän Leana lauloi
Kunnes aikuisen Paulan suuta jo aukoi
Etsien kävi lapsonen maan
Kun hän Katri-Helenaa ryhtyi matkimaan
Yleisö ylväästi aplodeihin yhtyi
Inkkariääntäkin siinä jo syntyi
Lavalla rokki soi livenä
En muista sen bändin nimeä
Hyvä ääni lähti soittajilta ja laulajalta
Ja rytmikäs meno näkyi lattialta
Mainiosti meidän melkein yksivuotias pikkujoulut aloitti
Kun satojen sydämet se noin vain valloitti
Kiitos kaikille, jotka tämän eteen uurasti
Kiva, ettei otettu ollenkaan nuukasti
Tekstit
1 kommentti:
Bueno! Näin juuri! Mainiot oli pikkujoulut ja mainio oli paikka.
Hyvässä seurassa viihtyypi aina.
Joulupukkia enää vain harvakseltaan näissä bileissä näkyy ;-)
Lähetä kommentti